Available languages

Taxonomy tags

Info

References in this case

Share

Highlight in text

Go

7.6.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 142/20


Kanne 15.4.2008 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Espanjan kuningaskunta

(Asia C-153/08)

(2008/C 142/33)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: R. Lyal ja L. Lozano Palacios)

Vastaaja: Espanjan kuningaskunta

Vaatimukset

On todettava, että Espanjan kuningaskunta ei ole noudattanut yhteisön oikeuden ja erityisesti EY 49 artiklan ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 36 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se on pitänyt voimassa verolainsäädännön, jonka nojalla verotetaan Espanjan kuningaskunnan ulkopuolella järjestetyistä kaikista arvonnoista, peleistä ja vedonlyönneistä saatuja voittoja, kun taas Espanjan kuningaskunnassa järjestetyistä tietynlaisista arvonnoista, peleistä ja vedonlyönneistä saadut voitot on vapautettu tuloverosta

Espanjan kuningaskunta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Espanjan lainsäädännössä vapautetaan tuloverosta Loterías y Apuestas del Estadon (kansallinen arvontojen ja vedonlyöntien teollinen ja kaupallinen julkisyhteisö) ja itsehallintoalueiden laitosten tai yksiköiden järjestämistä arvonnoista ja vedonlyönneistä saadut voitot sekä voitot, jotka on saatu Espanjan Punaisen Ristin ja Organización Nacional de Ciegos Españolesin (Espanjan näkövammaisten kansallinen järjestö) järjestämistä arpajaisista. Muiden kansallisten tai ulkomaisten järjestöjen, myös niiden, jotka ovat sijoittautuneet Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen jäsenvaltioihin, järjestämistä arvonnoista, peleistä tai vedonlyönneistä saadut voitot kuitenkin lisätään veron perustaan ja niihin sovelletaan progressiivista verokantaa.

Komissio vetoaa erityisesti asioissa C-42/02 (1) ja C-118/96 (2) annettuihin tuomioihin ja palauttaa mieliin, että oikeuskäytännön mukaan arpajaisten järjestämistoimintaa on pidettävä EY:n perustamissopimuksessa tarkoitettuna palvelutoimintana. Oikeuskäytännön mukaan myös EY 49 artiklassa yhtäältä kielletään kaikki palvelun tarjoamisen vapauden rajoitukset ja esteet, vaikka näitä rajoituksia tai esteitä sovellettaisiinkin erotuksetta kansallisiin ja muiden jäsenvaltioiden palvelun tarjoajiin, ja toisaalta siinä suljetaan pois kaiken sellaisen kansallisen lainsäädännön soveltaminen, jonka vaikutuksesta palvelujen tarjoaminen jäsenvaltioiden välillä on vaikeampaa kuin palvelujen tarjoaminen pelkästään jäsenvaltion sisällä. Oikeuskäytännössä sallitaan onnenpelialan erityispiirteet huomioon ottaen, että jäsenvaltiot asettavat tiettyjä rajoituksia edellyttäen, että ne osoittavat niiden asianmukaisuuden ja niiden oikeasuhtaisuuden sekä sen, että ne eivät ole syrjiviä.

Komissio katsoo, että Espanjan lainsäädäntö on syrjivää siitä syystä, että vapautus on varattu tietyille yksiköille, jotka mainitussa lainsäädännössä nimetään täsmällisesti, ja siten suljetaan tämän vapautuksen ulkopuolelle muiden jäsenvaltioiden yksiköt, joilla on sama luonne tai samat tavoitteet kuin vapautussäännöksessä määritetyillä espanjalaisilla yksiköillä. Näin ollen siitä huolimatta, että vaikka Espanjan viranomaiset olisivatkin osoittaneet jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevassa menettelyssä, että riidanalainen lainsäädäntö on asianmukainen ja oikeasuhtainen toimenpide kuluttajansuojan ja sosiaalisen tavoitteen kannalta — mitä ne eivät ole tehneet — kyseessä olevaa lainsäädäntöä ei missään tapauksessa voida pitää yhteisön oikeuden mukaisena, koska se on joka tapauksessa syrjivä.


(1)  Asia C-42/02, Lindman, tuomio 13.11.2003 (Kok. 2003, s. I-13519).

(2)  Asia C-118/96, Safir, tuomio 28.4.1998 (Kok. 1998, s. I-1897).