Available languages

Taxonomy tags

Info

References in this case

References to this case

Share

Highlight in text

Go

18.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 167/4


Kanne 4.5.2009 — komissio v. Helleenien tasavalta

(Asia C-155/09)

2009/C 167/07

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: R. Lyal ja D. Triantafullou)

Vastaaja: Helleenien tasavalta

Vaatimukset

On todettava, että Helleenien tasavalta ei noudata EY 18, EY 39 eikä EY 43 artiklan, kun niitä luetaan yhdessä EY 12 artiklan kanssa, (eikä EEA 38, EEA 31 ja EEA 4 artiklan) mukaisia velvoitteitaan, koska se estää näihin määräyksiin perustuvien perustavanlaatuisten vapauksien käyttämisen,

kun se myöntää vapautuksen kiinteän omaisuuden omistusoikeuden siirtoa koskevasta verosta yksinomaan ja ainoastaan henkilöille, jotka jo asuvat vakituisesti Kreikassa, mutta ei henkilöille, jotka aikovat tulevaisuudessa asettautua Kreikkaan, ja

kun se tietyn edellytyksin myöntää vapautuksen kiinteän omaisuuden omistusoikeuden siirtoa koskevasta verosta Kreikassa vain Kreikan kansalaisille, kun nämä ostavat ensimmäisen asunnon Kreikassa, mikä merkitsee muissa maissa asuvien sellaisten henkilöiden, jotka eivät ole Kreikan kansalaisia, selvää syrjintää.

Helleenien tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Vapautus kiinteän omaisuuden omistusoikeuden siirtoa koskevasta verosta hyödyttää lähinnä Kreikan kansalaisia. Se, että vapautus evätään yhteisön kansalaisilta, jotka eivät jo asu Kreikassa, merkitsee kansalaisuuteen perustuvaa syrjivää kohtelua, joka tekee ensiasunnon ostamisen tässä maassa näin ollen hankalammaksi muiden jäsenvaltioiden kansalaisille ja estää sen. Tätä syrjivää estettä vahvistaa ja tukee vapautuksen selvä rajaaminen koskemaan ulkomailla asuvia Kreikan kansalaisia.

Toimenpide ei ole sopiva helpottamaan sitä, että maan asukkaat saisivat omistukseensa asuntonsa, sillä tähän ei liity vastaavaa kiinteän omaisuuden käyttöä koskevaa velvollisuutta. Lisäksi se vaikuttaa liian pitkälle menevältä, sillä tosiasiallista oleskelua voitaisiin valvoa ostajien ilmoitusten perusteella yhdessä erilaisten rekisteröintimerkintöjen ja muiden valvontojen kanssa.

Sitä, että vapautus selvästi on rajattu koskemaan ulkomailla asuvia kreikkalaisia, ei voida perustella sillä, että tavoitteena olisi, että he palaisivat kotimaahansa, koska tämä tavoite on ristiriidassa vapaan liikkuvuuden periaatteen kanssa.