Available languages

Taxonomy tags

Info

References in this case

Share

Highlight in text

Go

12.1.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 7/18


Kanne 3.11.2014 – Euroopan komissio v. Ranskan tasavalta

(Asia C-485/14)

(2015/C 007/24)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J.-F. Brakeland ja W. Roels)

Vastaaja: Ranskan tasavalta

Vaatimukset

on todettava, että Ranskan tasavalta on jättänyt täyttämättä velvollisuuksia, jotka sille kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 63 artiklan ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 40 artiklan nojalla, koska se on vapauttanut vastikkeettomiin luovutuksiin sovellettavasta varainsiirtoverosta (droits de mutation à titre gratuit) lahjoitukset ja testamenttilahjoitukset, jotka annetaan julkisille tai julkista etua palveleville elimille, vain siinä tapauksessa, että mainitut elimet sijaitsevat Ranskassa tai sellaisessa jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimusvaltiossa, joka on tehnyt Ranskan kanssa kahdenvälisen sopimuksen

Ranskan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio toteaa, että Ranskan lainsäädännössä, sellaisena kuin veroviranomaiset sitä tulkitsevat, vapautetaan vastikkeettomiin luovutuksiin sovellettavasta varainsiirtoverosta (droits de mutation à titre gratuit) lahjoitukset ja testamenttilahjoitukset, jotka annetaan julkisille tai julkista etua palveleville elimille, vain siinä tapauksessa, että mainitut elimet sijaitsevat Ranskassa tai sellaisessa jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimusvaltiossa, joka on tehnyt Ranskan kanssa kahdenvälisen sopimuksen. Komissio katsoo, että tämä merkitsee pääomien vapaaseen liikkuvuuteen kohdistuvaa rajoitusta, joka on ristiriidassa EY 56 artiklan ja ETA-sopimuksen 40 artiklan määräysten kanssa.

Kyseisen ratkaisun perustelemiseksi Ranskan tasavalta toteaa pääasiallisesti, että Ranskan lainsäädännössä tehdään ero sellaisten verovelvollisten välillä, jotka eivät ole objektiivisesti toisiinsa rinnastettavissa tilanteissa. Toissijaisesti Ranskan tasavalta vetoaa yleiseen etuun liittyvään syyhyn, joka perustuu tarpeeseen varmistaa veron kantaminen.

Komissio riitauttaa kyseisen perustelun. Komission mukaan riidanalaisilla säännöksillä tehdään erottelu puhtaasti maantieteellisin perustein. Komissio katsoo lisäksi, ettei vetoaminen yleiseen etuun liittyvään syyhyn täytä edellytyksiä, jotka on määritetty oikeuskäytännössä ja erityisesti asiassa Persche annetussa tuomiossa (1). Komissio toteaa lopuksi, että pääomien vapaaseen liikkuvuuteen kohdistuva rajoitus on joka tapauksessa suhteeton.


(1)  Asia C-318/07, Persche, EU:C:2009:33