Available languages

Taxonomy tags

Info

References in this case

Share

Highlight in text

Go

25.4.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 145/25


Kanne 17.2.2016 – Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta

(Asia C-98/16)

(2016/C 145/31)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: W. Roels ja D. Triantafyllou)

Vastaaja: Helleenien tasavalta

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin tuomioistuin

toteaa, että Helleenien tasavalta ei ole noudattanut SEUT 63 artiklan eikä ETA-sopimuksen 40 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se on hyväksynyt ja pitänyt voimassa lainsäädännön, jonka mukaan testamenttilahjoituksiin, jotka on tehty voittoa tavoittelemattomille järjestöille, jotka ovat sijoittautuneet muihin EU:n/ETA:n jäsenvaltioihin, sovellettava alennettu perintöverokanta edellyttää vastavuoroisuutta

velvoittaa Helleenien tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kreikan lainsäädännössä säädetään alemmasta verokannasta, kun on kyse testamenttilahjoituksista, jotka on tehty voittoa tavoittelemattomille oikeushenkilöille (hyväntekeväisyysjärjestöt jne.). Kyseistä alempaa kantaa ei kuitenkaan sovelleta testamenttilahjoituksiin, jotka on tehty vastaaville ulkomaisille oikeushenkilöille, paitsi jos kyseessä olevat valtiot myöntävät itse edullisemman kohtelun testamenttilahjoituksille, jotka on tehty kreikkalaisille voittoa tavoittelemattomille oikeushenkilöille (eli toisin sanoen vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti).

Kyseinen lainsäädäntö merkitsee EU:n ja ETA:n muiden jäsenvaltioiden (voittoa tavoittelemattomien) oikeushenkilöiden syrjintää, mikä on rajoitus pääoman vapaaseen liikkuvuuteen (SEUT 63 artikla).

Kyseinen rajoitus ei kuulu SEUT 65 artiklassa määrättyjen poikkeusten soveltamisalaan.

Kyseinen rajoitus ei ole oikeutettavissa kansalliseen talousarvioon kohdistuvan rasitteen supistumisella, joka perustuu kansallisten voittoa tavoittelemattomien järjestöjen toimintaan (taloudellista argumenttia ei voida hyväksyä).

Lopuksi on todettava, että vastavuoroisuuden periaatteella ei voida oikeuttaa pääomien vapaata liikkuvuutta koskevan periaatteen loukkaamista syrjintään turvautuen.